Historiaa

TURUN YLIOPISTON VIRAN- JA TOIMENHALTIJAT R.Y.

                                                        Historiikki 7.2.1987, laatija Mariitta Potila

OTTEITA TURUN YLIOPISTON VIRAN- JA TOIMENHALTIJAT R.Y.:N 20-VUOTISTAIPALEELTA

Turun yliopiston viran- ja toimenhaltijat r.y. on tänä keväänä, tarkemmin sanottuna 3.2.1987 saavuttanut toimintansa kunnioitettavan 20-vuotismerkkipäivän.

Ammattiyhdistystoiminnan aloittaminen Turun yliopistolla tapahtui jo vuonna 1965, jolloin yliopiston työntekijöitä, lähinnä hammaslääketieteen laitoksen siivoushenkilöitä, anoi jäsenyyttä Turun yliopistollisen keskussairaalan henkilökuntayhdistykseen, jonne heidät työhuonekuntana hyväksyttiinkin.  Tähän työhuonekuntaan liittyi sitten myöskin välinehuoltoapulaisia ja korjauspajan miehiä.

Asioiden hoito ja etujen valvonta keskussairaalan henkilökuntaan kuuluvien kanssa tuotti kuitenkin niin paljon hankaluuksia, että työhuonekunnassa virisi halu perustaa oma ammattiosasto.  Perustava kokous pidettiin sitten hammaslääketieteen laitoksella Hämeenkatu 1:ssä helmikuun 3. pnä 1967.  Tässä kokouksessa oli läsnä 18 henkilöä.  Puheenjohtajaksi valittiin korjauspajan esimies Henry Tilli ja sihteeriksi Lilja Lumme.  Yhdistyksen nimeksi hyväksyttiin Turun yliopiston viran- ja toimenhaltijat, jota nimeä yhdistys on kunniakkaasti kantanut.  Yhdistys rekisteröitiin Suomen Kunnallisten Työntekijöiden ja Viranhaltijoiden Liittoon, johon siihen aikaan oli järjestäytynyt paljon muidenkin valtionapua nauttivien laitosten henkilökuntayhdistyksiä.

Vuoden 1968 alusta yhdistys sai jäsenyyden KTV:n Turun yhteisjärjestö r.y.:een ja sai osallistua sen edustajistoon yhdellä jäsenellä.  Ammattiosaston yhdistysnumeroksi tuli 423 ja jäsenmäärä oli silloin 48.  Yhteisjärjestön koko jäsenmäärä oli 4.201 jäsentä, joten edustajistoon osallistuminen oli neuvotteluissa paikallisestikin arvokas.  Ensimmäisenä edustajana KTV:n yhteisjärjestön viranhaltijajaostossa toimi Laina Roslöf.  Ammattiosastomme ensimmäisinä luottamusmiehinä toimivat Laina Roslöf ja Sirkka Laiho.

Vuosi 1968 merkitsi työehtosopimushistoriassa kauaskantoisia ratkaisuja.  Tällöin sovittiin lyhennettyyn, eli 40-tuntiseen, siirtymisestä.  Työajan lyhentymisestä ei kuitenkaan ollut kyse kaikkien ammattiryhmien osalta, koska pöytäkirja 24.9.1968 tietää kertoa, että uusi työaikalaki laboranttien kohdalla oli huomattavasti pidentynyt ja huonontunut.

Vuosi 1969 alkoi ns. Liinamaan sopimukseen perustuvalla 27 mk:n suuruisella erillislisällä kuukausipalkkoihin.  Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Sirkka Laiho, joka ansiokkaasti toimi tässä tehtävässään yhdeksän vuotta.  Tämän "Laihon kauden" alkuaikaan liittyy mm. neuvottelu, johon ottivat osaa Sirkka Laiho Turun yliopiston viran- ja toimenhaltijat r.y.:n edustajana sekä keskusjärjestön ja yliopiston edustajat.  Aiheena olivat virkanimitykset, sosiaalitilat, työaika, työturvallisuus ja henkilökunnan terveydenhoito.  Samoihin aikoihin aloitettiin myös neuvottelut yliopiston taloushallituksen kanssa jäsenmaksujen perimisestä suoraan palkasta.  Jäsenmaksut oli tähän asti maksettu pankkisiirtolapuilla, jotka Lassi Kortekuru henkilökohtaisesti jakoi jäsenille ja Lassi kävi vielä karhuamassa maksun, mikäli jäsen oli maksunsa unohtanut.  Monien hankaluuksien jälkeen nykyinen järjestelmä alkoi toimia.

Työnantajapuolella alkoivat myös järjestäytymisneuvottelut kunnallisella ja valtion puolella eri sopimusvaltuuskuntiin.  Kesäkuuss 1971 KTV ja VVTL selvensivät liittorajojaan ja koska Turun yliopisto tulisi olemaan riippuvainen valtion palkkaratkaisuista, katsottiin yhdistyksemme kuuluvaksi VVTL:n piiriin, johon siirryimme 1.1.1972 osastona 100, sekä sitä kautta VTY:n jäsenliittoon kuuluvana Suomen Ammatillisen Keskusjärjestön, SAK:n piiriin.

Samana vuonna (1972) aloitettiin myös neuvottelut valtakunnallisen Valtion laitosten laboratoriohenkilökunta  r.y:n jäsenistöön kuuluvien Turun yliopiston laboranttien siirtymisestä ko. ammattiosaston jäsenyyteen.  Neuvotteluja vauhdittivat lisäksi Yliopiston opettaja- ja virkamiesyhdistyksen aktiivinen jäsenkalastus.  Vuoden 1973 alusta liittyikin laboranttien työhuonekunta nro 69 jäsenyyteen ja vuoden lopussa jäsenistön lukumäärä oli 109.  Samana vuonna yhdistys lähetti myös muistion liittotoimikunnalla siitä, että työntekijöiden jo saavuttamia etuuksia ei saa poistaa Turun yliopiston valtiollistamisen takia.  Vuoden 1974 alussa yliopiston konsistori pyysi yliopiston piirissä vaikuttavilta ammattiosastoilta lausuntoa konsistorin esityksestä Turun yliopiston väliaikaisesta hallinnosta.  Lausunto annettiin 26.3.1974.  Elokuun 1. pnä 1974 päättyi yksityisen Turun yliopiston kausi ja toiminta jatkui valtion yliopistona.  Väliaikainen hallinto antoi myös mahdollisuuden osallistua valtuustovaaliin ja niinpä SAK-laisten ay-vaaliliitosta osastostamme tuli valituksi varsinaiseksi jäseneksi Maija Rautiainen ja toiseksi varajäseneksi Toini Laine.  Yliopiston hallitukseen ammattiosastomme sai varajäseneksi Maija Rautiaisen.

Vuoden 1974 lopulla aloitettiin myös neuvottelut luottamusmiessopimuksen uudistamisesta siten, että yhdistyksen jäsenet saava keskuudestaan valita luottamusmiehen.  Vaalit olivat 27.1.1975 ja valituksi tulivat virkasuhteisille Sirkka Laiho ja työsopimussuhteisille Maija Rautiainen.  Työpaikkaterveydenhuoltoasiassa edettiin työsopimussuhteisten osalta siten, että Lääkäriasema Vaguksen ja Turun yliopiston välillä solmittiin sopimus, joka oikeutti maksuttomaan lääkärissäkäyntiin ja hoitoon.

70-luvun loppuvuosina tärkeimpinä asioina olivatkin koko jäsenkenttää koskeva terveydenhuolto ja työpaikkaruokailun mahdollistaminen sekä työsuojeluhankkeen kehittäminen.  Ensimmäisenä työsuojeluvaltuutettuna aloitti v. 1979 Tuulikki Pekkalainen, joka aktiivisesti osallistui myös ao. koulutukseen.  Laki takasi tyäsuojeluasioiden hoitoon 1 t/viikko.  Työsuojelun piiriin kuului lähes 750 henkilöä, joten vaikeuksia ei varmaankaan puuttunut.  Ajankohtaiseksi tuli myös edistää työsuojeluasiamiesten valintatapaa, jotta se vastaisi jäsenistön tarpeita.

Vuonna 1978 yhdentyivät VVTL r.y. ja VaTy r.y. VTVL:ksi.  Osastomme päätti liittyä jäseneksi tähän uuteen liittoon ja uudeksi jäsennumeroksi tuli 197, jona edelleenkin olemme (1978).

Vuodesta 1979 vuoteen 1981 toimi puheenjohtajana Matti Toivonen ja siitä eteenpäin tehtävää on jatkanut Maija Rautiainen.

70-luku oli tienraivausta käyttökelpoisten neuvottelusuhteiden luomiseksi työntekijöiden ja työnantajan välillä.  Se ei kuitenkaan ollut helppo tehtävä.  Ammattiosastomme on kuitenkin löytänyt oman linjansa, tiedot ja taidot ovat lisääntyneet ja 80-luvun työpanos onkin kehittänyt näiden avattujen teiden monipuolista hyväksikäyttöä.

80-luvulla on yhdistyksemme jäseniä ollut keskiryhmien edustajina valtuustossa, hallituksessa ja eri laitosten laitosneuvostoissa sekä kirjaston johtokunnassa.  Nämäkään edustajapaikat tuskin olisivat mahdollisia ilman ammattiosastomme kiinnostusta asiaan.  Vuonna 1982 kävivät Maija Rautiainen ja Mirja Lindgren Turun yliopiston henkilökuntayhdistyksen edustajien kanssa silloisen opetusministerin Kaarina Suonion luona.  Esityksessä pyydettiin opetusministeriötä huomioimaan halliintoasetusesityksestä koskevat lausunnot ja sisällyttämään asetukseen säädökset esitetyistä asioista.  Vierailun tuloksena voimme pitää nykyisin voimassaolevaa kolmikantahallintoa, johon keskiryhmään kuuluvina myös muut kuin opetushenkilökuntaan kuuluvat, voivat ottaa osaa.  Myös henkilöstövalinnat tiedekunta- ja laitosneuvostoihin toteutetaan vaaleilla.

Neuvottelut työpaikkaruokailusta johtivat myös pikku hiljaa tulokseen ja ruokailu mahdollistui yliopistonmäellä ja Mikron ruokalassa v. 1983.  Uusin tulokas tällä alalla on Medisiinan Candio, jossa ruokailu mahdollistui kuluvan vuoden (1987) alusta.

Koko toimintansa aikana yhdistyksemme jäsenet ovat olleet mukana lukuisissa opintokerhoissa.  Näistä ahkerimpina vetäjinä muistamme Reino Juusolan ja Anneli Niemisen.  Aiheina ovat olleet työsuojelu, englannin kieli, ammattiyhdistystiedon perusteet, mielenterveys työelämässä, tietoa eläkkeensaajalle sekä valmentavia kursseja laitossiivoojan ammattitutkintoon.  Liiton järjestämille kursseille on myös runsaasti osallistuttu ja näiltä kursseilta yhdistyksen toimihenkilöt ovat ammentaneet tietoa ja lisänneet pätevyyttään asioiden hoitamisessa.

Oppimisen tarpeen ohella on näiden vuosien aikana järjestetty myös monenmuotoisia rentouttavia tilaisuuksia, retkiä ja tempauksia, joissa eri työpisteistä olevat jäsenet ovat saaneet tutustua toisiinsa vähemmän jäykässä ilmapiirissä kuin mitä kokoukset yleensä pyrkivät olemaan.  On käyty pelaamassa lentopalloa, on osallistuttu pyörä- ja kävelyretkiin, teatteriesityksiin, uimahalli-iltoihin jne.  Lähes joka vuosi on myös järjestetty joulujuhla.  Liiton järjestämiin talvi- ja kesäpäiviin on myös aina riittänyt osallistujia.

Yhdistyksemme toimenkuvaan ovat kuuluneet myös erilaiset jaostot, jotka ovat täydentäneet toimikunnan tehtäviä.  Tällaisia ovat olleet naisjaosto, vapaa-ajan jaosto, liikuntajaosto, opintojaosto, siivoojien jaosto ja laboratoriojaosto.  Laboratoriojaoston työn tuloksena mainittakoon nimikkeenmuutosesitys, joka totetutui vuonna 1984 ja laboratorioapulaisen nimike muuttui laborantiksi.

Jatkuu...