Yhdistyksemme

  

TURUN YLIOPISTON AMMATTIOSASTO JHL 631 R.Y.


Osastomme on perustettu vuonna 1967. Jäseniä osastossamme on 144. Jäsenistömme koostuu pääasiallisesti toimisto-, välinehuolto-, laboratorio- ja teknisestä henkilöstöstä.
 

Osastomme toiminnan vankkana perustana ovat yhteisesti sovitut päämäärät ja laaja yhteistyö eri tahojen kanssa.

  • päätavoitteena jäsenistön edunvalvonta
  • järjestöllisen aseman vahvistaminen Turun yliopistossa
  • vahvuutta osastolle alueryhmän toiminnan kautta
  • koulutetut luottamusmiehet,  jotka sijoittuvat yliopistomme eri laitoksiin ovat linkkeinä osaston ja yliopiston työsuojeluorganisaation välillä
  • osastomme järjestää jäsenilleen opinto- ja virkistystoimintaa tukien sitä taloudellisesti hallituksen päätösten mukaan.

 

SELVITYS YLIOPISTOJEN 28.2.2011 TEHDYSTÄ PALKKARATKAISUSTA

 28.2.2011 syntyi neuvottelutulos yliopistojen palkankorotuksista vuodelle 2011. Tulos noudattelee kustannusvaikutuksiltaan tes-markkinoiden alkukeväistä yleistä tasoa. Palkankorotukset toteutetaan huhtikuun alusta maksettavalla 1,2 %:n suuruisella yleiskorotuksella sekä vappuna maksuun tulevalla 0,9 %:n suuruisella järjestelyerällä.

 Neuvotteluiden edetessä palkkausjärjestelmän kehittämiseen on suhtauduttu avoimin mielin. Neuvottelutulos sisältääkin palkkausjärjestelmän kehittämistyötä valjastavan tekstin. Toukokuun alussa maksuun tuleva järjestelyerä jaetaan neuvotteluosapuolten palkkausjärjestelmätyöryhmän ohjeiden perusteella. Järjestelyerä toteutetaan ottamalla käyttöön yliopistoittain vaativuuslisä, jonka tarkemmasta kohdentamisesta palkkausjärjestelmään neuvotellaan vielä ennen vappua.

 JHL:n hallitus hyväksyi neuvottelutuloksen torstaina 3.3. Tässä tarkempi selvitys palkkaratkaisun erityisesti järjestelyerän käytöstä. Työehtosopimuskausi päättyy 29.2.2012.

Palkkausjärjestelmän kehittäminen

Päätettiin jatkaa palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmän toimikautta sopimuskauden loppuun. Järjestelyerää käytetään työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän vaativuusosion ja vaativuusryhmien palkkatasojen kehittämiseen siten, kuin osapuolet 29.4.2011 mennessä sopivat. Järjestelyerä toteutetaan lisäämällä palkkausjärjestelmään vaativuuslisä.

Palkkausjärjestelmää on tarkoitus kehittää niin, että opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmässä vaativuustasolta 5 ja muun henkilöstön järjestelmässä vaativuustasoilta 4 ja niistä ylöspäin olevissa tehtävissä työnantaja voi maksaa tehtäväkohtaista vaativuuslisää, joka on 50 % vaativuustasojen palkkojen erotuksesta. Vaativuuslisää saavan henkilön henkilökohtainen osa lasketaan vaativuuslisällä korotetusta palkasta.

Tarkoitus on, että vaativuuslisää maksetaan sellaisille henkilöille, joiden tehtävän vaativuuden on havaittu olevan kunkin vaativuusryhmän osalta sen yläpäässä. Tehtävä ei siten täytä seuraavan, ylemmän vaativuustason edellytyksiä, mutta on oman tasonsa vaativimpia tehtäviä.

Muutoksella ei ole vaikutusta vaativuustasokarttojen tai vaativuuskehikon sisältöön tai tulkintaan. Tehtävät määritellään edelleenkin tietylle vaativuustasolle palkkausjärjestelmän mukaisesti.

Vaativuuslisä voi olla myös määräaikainen. Se voi esimerkiksi liittyä tiettyyn määräaikaiseen, tehtävän vaativuutta lisäävään muutokseen, joka ei kuitenkaan nosta vaativuustasoa seuraavalle tasolle. Esimerkkinä tällaisesta voi olla muun muassa vaativa projektiluontoinen tehtävä.

Päätöksen vaativuuslisän maksamisesta tekee työnantaja. Arviointiryhmä voi esittää työnantajalle vaativuuslisän maksamista, jos katsoo, ettei käsittelyyn tullut tehtävä vaativuudeltaan yllä seuraavalle tasolle, mutta sisältää vaativampia elementtejä kuin vahvistettu taso edellyttää.

Henkilön suoritustasoa ei voida alentaa sillä perusteella, että hänelle maksetaan em. tehtäväkohtaista vaativuuslisää. Vaativuuslisää saavan henkilön kokonaispalkka ei voi laskea henkilön siirtyessä seuraavalle vaativuustasolle.

Tehtäväkohtainen vaativuuslisä säilyy niin kauan, kun henkilö hoitaa samaa tehtävää. Vaativuuslisä voi poistua, jos tehtävän sisällössä tapahtuu sellaisia muutoksia, että vaativuuslisän maksamiselle ei ole enää edellytyksiä. Tämä voidaan toteuttaa samoilla periaatteilla kuin vaativuustason alentaminen.

Vaativuuslisän maksaminen vähentää takuuosaa vastaavalla summalla. Vaativuuslisän poistuessa palkka voi laskea enintään takuupalkkaan.

Järjestelyerän kohdentaminen

Käyttöönottovaiheessa vaativuuslisiä kohdennetaan kumpaankin järjestelmään (opetus- ja tutkimushenkilöstö tai muu henkilöstö) kuuluville henkilöille niin, että yhteenlaskettu kustannusvaikutus on vähintään 0,9 % laskettuna järjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden kuukausipalkkojen yhteissummasta.

Kohdentamisessa otetaan huomioon palkkausjärjestelmän toimivuus ja sovitun muutoksen tarkoitus, eri henkilöstöryhmien tasapuolinen ja yhdenvertainen kohtelu sekä yliopistojen omat kehittämistarpeet ja organisaatiomuutosten vaikutukset.

 

Järjestelyerän käytön periaatteista neuvotellaan paikallisesti palkkausjärjestelmätyöryhmän ohjeistuksen mukaisesti kussakin yliopistossa työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen edustajien kesken ennen työnantajan päätöstä lisien kohdentamisesta.

 

Opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmän tasoilla 1 – 4 ja muun henkilöstön järjestelmän tasoilla 2 – 3 järjestelyerä käytetään kohdennettuna taulukkokorotuksena palkkausjärjestelmätyöryhmän neuvotteluiden perusteella.

Siis: neuvotteluosapuolten palkkausjärjestelmätyöryhmä tekee vappuun mennessä em. tarkemman esityksen järjestelyerän jakamisesta. Muun henkilöstön osalta 2 ja 3 vaativuustasot saavat tässäkin jaossa jotakin, vaikkeivät kuulu uuden vaativuuslisän jakamisen piiriin. Tämä johtuu siitä, että vaativuusryhmien tämän hetkisen välykset ovat jo nyt riittävät erottelemaan näiden välisiä vaativuuden eroavaisuuksia. Järjestelyerän käytön periaatteista neuvotellaan paikallisesti.

 ***

 JHL:n neuvottelijoina toimivat sopimustoimitsija Kari Saarenketo ja aluetoimitsija Reetta Kuosmanen. Yliopistojen Yleinen työehtosopimus solmitaan EK:laisen Sivistystyönantajat ry:n kanssa, jonka jäsen yliopistojen työnantajayhdistys Syty ry. on.

08.03.11